Voiko tiede pelastaa maailman?

18.00–20.00
Keskustakirjasto Oodin Maijansali (1. kerros)
Töölönlahdenkatu 4
Tilaan mahtuu 120 ihmistä

Asteroiditörmäys, uusi pandemia ja ilmastonmuutos ovat uhkia, jotka voivat muuttaa maailmaa perustavanlaatuisesti. Mitä tiede voi tehdä niiden torjumiseksi? Kolme tutkijaa kertoo, miten asteroidin rataa voidaan muuttaa, miten mRNA-rokotteet auttavat torjumaan pandemioita ja miten hiilidioksidista voidaan tehdä raaka-ainetta. Tervetuloa kuulemaan tieteen ratkaisuista tulevaisuuden haasteisiin!

Ohjelma

Klo 18.00–18.10: Pysyvä sihteeri Mats Gyllenberg (Suomen Tiedeseura): Avaussanat 

Klo 18.10–18.40: Professori Mikael Granvik (Helsingin yliopisto): Asteroiditörmäysten estäminen: tiedettä, teknologiaa ja kansainvälistä yhteistyötä 

Asteroiditörmäykset muodostavat ainoan luonnonkatastrofin, jonka ihmiskunta kykenee ainakin periaatteessa estämään. Törmäyksen estämisen kannalta olennaista on löytää kyseinen asteroidi mahdollisimman kauan ennen uhkaavaa törmäystä. Tästä syystä Maata uhkaavia asteroideja on etsitty ja tutkittu sekä maanpäällisillä että avaruudessa toimivilla teleskoopeilla jo vuosikymmeniä. Yksinkertaisinta menetelmää pienen asteroidin radan muuttamiseksi testattiin menestyksekkäästi vuonna 2022. 

Klo 18.40–19.10: Professori Mika Rämet (Tampereen yliopisto): mRNA-rokotteet pandemioiden pysäyttäjinä 

Rokotteet ovat olleet yksi merkittävimmistä lääketieteellisistä edistysaskelista, ja ne ovat pelastaneet lukemattomia ihmishenkiä ehkäisemällä tartuntatauteja. Covid-19-pandemian aikana nähtiin mRNA-rokotteiden läpimurto. Rokotteet pelastivat miljoonia ihmisiä ja mahdollistivat paluun normaaliin elämään. mRNA-rokotteiden avulla voidaan varautua tuleviin pandemioihin sekä kouluttaa elimistöä tuhoamaan syöpäsoluja. 

Klo 19.10–19.40: Professori Timo Repo (Helsingin yliopisto): Hiilidioksidi: kasvihuonekaasusta kemian raaka-aineeksi 

Hiilidioksidi (CO2) on mielenkiintoinen molekyyli: se on elämälle välttämätön ja samalla keskeinen kasvihuonekaasu. Esitelmässä tutustutaan hiilidioksidin reaktiivisuuteen ja talteenottoon sekä siihen, miten sitä voidaan hyödyntää kemikaalien raaka-aineena. Tutustumme hiilidioksidin suoraan talteenottoon ilmasta (Direct Air Capture, DAC), joka on sijainnista riippumaton CO2-talteenottomenetelmä. Menetelmä on saanut paljon huomiota, sillä sen avulla ilmakehästä voidaan periaatteessa poistaa enemmän hiilidioksidia kuin sinne päästetään.

Klo 19.40–20.00: Päätössanat ja keskustelu

Järjestäjä: Suomen Tiedeseura

Saapumisohjeet

Maijansali sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa, lähellä kirjaston pääovia.

Oodin saapumisohjeet löytyvät kirjaston verkkosivuilta. 

Tapahtuman esteettömyys    

Maijansali on esteetön, poikkeuksena nouseva katsomo. Pyörätuolia käyttävä henkilö voi istua ensimmäisellä rivillä. Ensimmäiselle riville mahtuu noin viisi pyörätuolia. Maijansalissa on kiinteä induktiosilmukka. Salissa on induktiosilukka.

Oodin esteettömyystiedot löytyvät kirjaston verkkosivuilta. 

Maijansalin tiedot Oodin verkkosivuilla.

Lisätiedot esteettömyydestä tapahtuman aikana ja ennen sitä: 

Nadine Nousiainen (tapahtumanjärjestäjä), nadine.nousiainen(at)scientiarum.fi, puh. 044 705 1379

Tutustu myös

19.00–20.20
Allas Poolin Talviterassi
17.00–19.00
Helsingin Yliopiston päärakennuksen Auditorium ja Aula Rectoria