Tiedekirjojen yö

Paikka: 
Tiedekulma
Osoite: 
Yliopistonkatu 4
Päivä: 
10.1.2019
Aika: 
17.00 - 19.00

Tiedekulmassa sukelletaan Tieteiden yönä tiedekirjojen maailmaan. Illan aikana keskustellaan vapaasta tahdosta, evoluutiosta, feministisestä pedagogiikasta ja rahasta. Onko ihmisellä vapaa tahto? Milloin ihmisen ja simpanssin tiet erkanivat? Onko raha vapauden vai alistamisen väline? Muun muassa näihin kysymyksiin pureutuu Tiedekirjojen yö.

OHJELMA-AIKATAULU

  • Klo 17.00–17.30 Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus)
    Ovatko ihmiset vastuussa teoistaan? Entä tekoäly ja robotit? Aivojen, tietoisuuden ja vastuun suhteesta keskustellaan vilkkaasti. Keskusteluun liittyvä kysymys vapaasta tahdosta on yksi filosofian, teologian ja tieteen suurista arvoituksista. Ihmisillä todennäköisesti on vapaa tahto. Se ei kuitenkaan välttämättä ole juuri sellainen kuin olemme kuvitelleet. Uskonnonfilosofian dosentti ja akatemiatutkija Aku Visalaa (Helsingin yliopisto) haastattelee Lari Launonen.
  • Klo 17.30–18.00 Evoluutio – miten lajit kehittyvät? (SKS)
    Milloin ihmisen ja simpanssin tiet erkanivat? DNA-tutkimus on tuonut kokonaan uusia menetelmiä eri eliöiden sukulaisuuksien selvittämiseen, ja saamme koko ajan uutta tietoa siitä, miten lajit kehittyvät. Aiheesta kirjan julkaissut evoluutiobiologi Juha Valste kertoo, mitä tänä päivänä lajien kehittymisestä tiedetään.
  • Klo 18.00–18.30 Feministinen pedagogiikka ja moninaisuuden huomioon ottava ohjaaminen (Vastapaino)
    Moninaisuuden huomioon ottavalle pedagogiikalle on nykyään kysyntää. Feministisen pedagogiikan näkökulmista ja välineistä ovat keskustelemassa Feministisen pedagogiikan ABC. Opas ohjaajille ja opettajille (Vastapaino 2018) -teoksen toimittajista Aino-Maija Elonheimo ja Hanna Ojala sekä teokseen kirjoittaneet Warda Ahmed ja Anna Moring.  
  • Klo 18.30–19:00 Raha ja työvoima (Tutkijaliitto)
    Onko raha vapauden vai alistamisen väline? Raha on yhtäältä ostovoimaa, joka Jorge Luis Borgesin sanoin ”symbolisoi meidän vapaita valintojamme”. Toisaalta rahan saamisen tarve ja alistuminen rahanomistajan käskyvaltaan hallitsevat yhä ankarammin jokapäiväistä elämäämme. Jean-Paul Sartre on väittänyt jopa, että ”kapitalistisessa yhteiskunnassa ihmisillä ei ole elämää vaan ainoastaan kohtalo”. Millä tavoin nämä piirteet liittyvät rahaan itseensä? Voitaisiinko rahaan sisältyvät vapauden mahdollisuudet irrottaa kapitalistisista yhteiskunnallisista suhteista? Yhteiskuntatieteiden tohtori Eetu Vireniä (Itä-Suomen yliopisto) haastattelee Pontus Purokuru.